​Kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvän toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoinnin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin. Tämä tarkoittaa niin ikääntyneen kulttuuriseen toimintaan liittyviä toiveita, hänen kulttuurista taustaansa ja mieltymyksiä osallistua erilaiseen toimintaan kuin toiminnan aikana ja jälkeen tehtyjä havaintoja.

Kirjaaminen ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden prosesseja ja laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrää, että kaikille sosiaali- ja vanhuspalveluiden piirissä oleville ikääntyneille tehdään omat palvelusuunnitelmat. Suunnitelman tulee kattaa koko iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus ja henkilön omat näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Tämä koskee myös ikääntyneiden kulttuurista taustaa, sekä tarpeita ja toiveita. Kulttuurikirjaaminen ei ole kuitenkaan toteutunut vanhuspalveluissa toivotulla tavalla. Tarve vanhuspalveluissa tapahtuvan kulttuurikirjaamisen edistämiseen oli tunnistettu jo ennen Aili-verkoston käynnistymistä muun muassa yhtenä toimenpide-ehdotuksena Matti Vanhasen hallituksen poikkihallinnollisessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksessa vuosille 2010–2014.

​Kansainvälinen RAI (Resident Assesment Instrument) -järjestelmä on tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito- kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-järjestelmä on laajalti käytössä suomalaisen vanhustenhoidon päätöksenteossa esimerkiksi lähes kaikissa Aili-verkostoon kuuluvissa kunnissa vuodesta 2018 lähtien. Tämän vuoksi AILIn kehittämistyön välineeksi valikoitui RAI-järjestelmä.
 
AILIn kehittämistoiminnan vaiheet:

1. Vuonna 2017 toteutettiin kulttuurikirjaamisen kehittämisen työpajakiertue 12 Aili-kunnassa. Tilaisuudet toimivat yhteiskehittämisen periaatteella ja niissä kartoitettiin toiminnallisilla menetelmillä kuntien nykytilannetta kulttuurikirjaamisen tilan, osaamisen ja osaamistarpeitten osalta. Alkukartoituksen pohjalta todettiin, että niin kuntien tilanteet kuin kirjaamisjärjestelmät eroavat toisistaan paljon.
2. Vuosina 2018 – 2019 toteutettiin selvitystyö, joka koostui alkukartoituksesta, sparrauskiertueesta ja asiantuntijahaastatteluista. Selvitystyön toteutti kulttuurikirjaamisen asiantuntija Silva Siponkoski
3. Syksyllä 2019 käynnistettiin Aili-verkoston kuntien kirjaamisasiantuntijoiden Raili-verkosto, jonka koordinointivastuussa toimii Silva Siponkoski. Tarve verkostolle tuli vahvasti esiin selvitystyössä.
4. Raili-verkosto yhteiskehitti syksyllä 2019 RAI-LTC eli pitkäaikaishoivan ohjelmistoon kulttuurisen vanhustyön henkilöprofiilin, joka kokoaa yhteen raporttiin tiedot ikääntyneen kulttuurisesta taustasta, toiveista ja mieltymyksistä.
5. Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC julkaistiin helmikuussa 2020

​Alta löydät kulttuurikirjaamiseen liittyvät tiedostot:

• ​Kulttuurisen vanhustyön tietopohjaa rakentamassa 2020
• ​Selvitys kulttuurikirjaamisesta RAI-järjestelmässä 2018